|

Hulluus-skrokumentti, osa 1: Hulluus – kuka sen kuljettaa kallooni riehumaan kuka määrää mitä mä mietin?

Päivi Savolainen

Olet ehkä nähnyt Claes Andersonista tehdyn dokumentin nimeltä Vapaa tahto. Se teki minuun suuren vaikutuksen eikä siinä käsitelty vapaata tahtoa ollenkaan. Ajattelin, että minusta ei varmaan tule sellaista dokumenttia, mutta päätin toteuttaa saman idean kirjoituksen muodossa ja itse: kirjoitin eräänlaisen elämän tiivistelmän tai vaikkapa eläkkeellejääntiin soveltuvan jutun, jonka nimi on Hulluus. Siinä ei puhuta vain hulluudesta.

Hulluus – kuka sen kuljettaa kallooni riehumaan kuka määrää mitä mä mietin? – SV

Minä kuulun siihen sorttiin ihmisiä, jotka ajattelee hyvinkin mustavalkoisesti. Niihin, jotka kivenkovaan noudattavat omia periaatteitaan, yleisiä tai itse kehitettyjä. Ja joista helposti muodostuu ajan ja tilanteiden kanssa mielensäpahoittajia.

Kaikki alkoi osapuilleen siitä, kun lapsena leikkikaverini kanssa lähdettiin puistoon. Ideana oli varustaa nukkelastenrattaat sopivalla nukella ja sille tulevilla kamppeilla. Pakkasin tietysti apinan vaunuun; se oli lempileluni leikkikaverini leluista, jonka luota lähdettiin. Puistossa tajusin, että tämäpä noloa, nukkeni on apina. Ja siinä samassa tiesin, että on tyhmää ajatella mitä muut minusta ajattelevat. On parempi ottaa se lelu mukaan, mikä on kliffa ja nauttia leikkimisestä sen sijaan.

Tässä kirjoitussarjassa on katkelmia minusta, elämästä, maailmasta ja mielenterveysasioista.

Päivi on ollut Niemikotisäätiön palvelunkäyttäjänä vuodesta 2005 ja hän on ehtinyt tehdä kaikenlaisia töitä säätiössä siivouksesta puhelinkeskus- ja kokemuskoordinaattorin töihin. Tällä hetkellä hän toimii kokemusasiantuntijana sekä lisäksi Haagan Haiku -lehden toimituksessa ja vertaisohjaajana Haagan toimintatalossa.

3 Kommenttia

  2. Avartavia tekstejä tähän mennessä ja mielenkiintoisia!
    Arvokasta, että jaat kokemuksiasi.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *