Me.niemikoti.fi on viestintäkanava Niemikotisäätiön palvelujen käyttäjille. Me-sivuston toimittajatiimiin kuuluu kokemusasiantuntijoita, palveluja käyttäviä ja säätiön henkilökuntaa, mm.: Heikki Krook, Katja Lampela, Satu Mäkinen, Sanna Nevalainen, Otso Pohto, Elina Salo, Päivi Savolainen ja Pasi Tuominiemi

Kerromme täällä tapahtumista, uutisista, kursseista ja koulutuksista. Voit myös itse lähettää tiedon tapahtumasta, uutisen tai vaikkapa ajatuksesi, mietelauseen tai runon lukijapalstallemme. Julkaisemme kirjoitukset moderoinnin jälkeen.

Tapahtumakalenteri

« heinäkuu 2022 » loading...
ma ti ke to pe la su
27
28
29
30
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31

Kuvassa Minna Tikka-Lapveteläinen ja Tara Hagman

Toipumisorientaatio vahvistaa mielenterveyskuntoutujien osallisuutta

Ohjelmassa Tara Hagmanin vieraana on Niemikotisäätiöllä ohjaajana työskentelevä Minna Tikka-Lapveteläinen. He hyödyntävät työssään mielenterveyskuntoutujien kanssa toipumisorientaatiota ja hän kuvaa ohjelmassa toipumisorientaation periaatteita ja hyviä käytäntöjä.

Toipumisorientaatiossa on paljon käytäntöjä, joilla voidaan tukea haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta. Näitä käytäntöjä hyödynnetään esimerkiksi osallisuutta vahvistavassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Niemikotisäätiön toiminnassa esimerkiksi työtarjoukset otetaan vastaan, jos ne ovat osallistujista motivoivia ja he haluavat näitä tehtäviä tehdä. Ammattilaiset ja palveluiden käyttäjät yhdessä tasavertaisesti yhdistävät (ammattilaisten) tiedon ja (palveluiden käyttäjien) kokemuksen luoden yhteisiä tavoitteita, joihin pyritään yhdessä. Toiminnalla pyritään vahvistamaan osallistujien kyvykkyyden kokemusta.

”Sairastumisen myötä on voinut tulla semmoinen tunne, että on menettänyt elämänsä. Sen voi saada myös takaisin toisenlaisena.” Kertoo Minna Tikka-Lapveteläinen. Hänen mukaansa parhaimmillaan toipuja pystyy hyödyntämään omia rankkoja kokemuksiaan ja kääntämään niitä voimavaraksi. Kertomalla ja jakamalla kokemuksiaan voi joku toinen saada tietoa ja sitä kautta apua, joka on nyt samassa tilanteessa, missä itse oli aikaisemmin. Lisäksi monia palveluita kehitetään kokemuksellisen tiedon kautta ja siksi palvelun tuottajien on tärkeä kuulla, miten palvelut toimivat.

Toipumisorientaatiossa tuetaan ihmisen toimintakykyistä osaa ja palvelunkäyttäjän henkilökohtaista toipumisprosessia. Tikka-Lapveteläisen mukaan vertaistuki ja -toiminnasta sekä kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen luovat toivoa ja ovat tutkitusti tehokas menetelmä toipumisprosessissa. Samalla jaetaan asiantuntijuus toipujan ja ammattilaisen kesken, joka tukee myös yhteistä päätöksentekoa. Ammattilainen tuo oman koulutuksen sekä työkokemuksen tuoman asiantuntijuutensa, mutta aivan yhtä lailla kuntoutujan oma asiantuntijuus omasta elämästä on tärkeää. Hänen mukaansa toipumisorientaatiossa ovat elementteinä voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys.

Tikka-Lapveteläisen mukaan toipujan kuuleminen on keskeisessä roolissa, sillä se on osallistamista. Tässä hän ajattelee mediatoiminnan olevan hyvä väline tuoda esille kuntoutujien omaa ääntä radio- ja mediatoiminnan kautta. ”Tarvitaan sellaisia foorumeita, missä se on mahdollista toteuttaa, että ihmisiä osallistetaan antamalla heille tilaisuuksia, mahdollisuuksia, paikkoja, missä voi tuoda niitä omia ajatuksia esiin. Joskus siihen tarvii sen myös sen tuen ja rohkaisun sen lisäksi, että on se paikka. Tarvitaan myös sitä, että saa rohkaisua, tukea ja sitä tsemppausta.” kuvailee Minna Tikka-Lapveteläinen mediatoiminnan mahdollisuuksia.

Tutustu Niemikotisäätiön toimintaan: Podcast – Me – Niemikotisäätiö on paras paikka toipua! me.niemikoti.fi/podcast/

5 ajatusta aiheesta “Toipumisorientaatio vahvistaa mielenterveyskuntoutujien osallisuutta”

  1. Mitä tää muute tarkottaa

    “Niemikotisäätiön toiminnassa esimerkiksi työtarjoukset otetaan vastaan, jos ne ovat osallistujista motivoivia ja he haluavat näitä tehtäviä tehdä. Ammattilaiset ja palveluiden käyttäjät yhdessä tasavertaisesti yhdistävät (ammattilaisten) tiedon ja (palveluiden käyttäjien) kokemuksen luoden yhteisiä tavoitteita, joihin pyritään yhdessä. Toiminnalla pyritään vahvistamaan osallistujien kyvykkyyden kokemusta. ”

    Eli käytännössä, jostain syystä en ymmärrä aina mitä teksteissä tarkotetaan

    Ja sitten vielä tämä lause

    “sekä kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen luovat toivoa ja ovat tutkitusti tehokas menetelmä toipumisprosessissa. “

  2. Aika mielenkiintoinen tehtävä kyllä että jos suunnittelee itse kokemus asiantuntija koulutus mallin

    Minulla olisi ainakin todella paljon ajatuksia joita haluaisin kertoa! 😀 esim asumiseen, hoito ym asiat liittyen
    Kuntoutumis kodissa oli kyllä asiakastyytyväisyys kysely. Siinä oli vaan se huono puoli että kun kirjotin aika pitkän niin se ei mennyt ollenkaan! :\ eli siihen olisi pitänyt laittaa että tietty sivu määrä (sana määrä että sen yli ei saa mennä

    Eli jos siis haluaisi sanoa ajatuksia esim asumiseen liittyen, hoito, tms niin missä niitä voisi sanoa (?) Tai / ja kirjottaa

    Olen ajatellutkin tuota todella useasti että juuri sellainen ammatti henkilöiden ja kuntoutujien välinen yhteis työ olisi hyvä! Eli kertoa mitkä on kokenut hyvänä/ mitkä ei ym, mitä toivoisi olevan enemmän ym, niin palvelut kehittyisi
    Varsinkin sitten kun on pahimman vaiheen yli

    Täytyy kyllä sanoa että mielestäni ehkä suurin este siihen ettei toipumis orientaatiota oikeen voi ottaa käyttöön monessa paikassa on ajan puute! :\ ja sitten tietysti resurssit/raha
    Se ei siis oikein auta että vaikka kaikki näkemykset ja toiveet sanookin niin niitä ei voi juuri ollenkaan toteuttaa noiden asioiden takia.
    Eli vaikka kummatkin osapuolet siihen haluaisi, ei sitä oikeen voi toteuttaa
    Lisäksi huonojen käytäntöjen takia. Esim varmasti monen toive olisi että esim hoitokontaktissa se jolle puhuu niin ei vaihtuisi. Mutta niin ei oikein voi tehdö kun työsuhde sielläkestää usein ilmeisesti vain n vuoden! Lisäksi kun sanoin ajatuksia asumisesta niin sanottiin että ei niihin voi vaikuttaa koska ne tulee juuri ylempää/ avilta

    Minulla olisi esim tuostakin mielipide, siis se linja joka nykyäön on , tai kuntoutumis kodissa ohjaaja mainitsi että kun hän aloitti työt niemikotisäätiöllä (vuonna 1985) niin sillon oli toinen aalto menossa, eli kaikki alkoi mennä pois sairaaloista ja kuntoutumis koteihin. Mutta eikö nyt ole sitten kolmas aalto menossa (ainakin 5-10 vuotta kestänyt?) eli kaikki on ollut poissa sairaaloista ja nyt lisäksi pitää myös kuntoutumis kodeista. Sehän on hyvä alku ajatus että saisi niin paljon avohoitoa että ei tarvisi edes mennä kuntoutumis kotiin tai sairaalaan. Mutta ongelma on kyllä se kun (kokemukseni 😉 ) mukaan niin resurssit vähenee ja vähenee. Esim 4 vuotta sitten avohoidossa sai ajan vielä n joka toinen viikko. Nyt se on harvemmin kun kerran kk. Niin mielestänk kolmas aalto on onnistunut todella huonosti ! Olisi mielestäni mielenkiintoista esim ajatella miksi ensimmäinen aalto tuli, entä toinen, miksi se loppui, miten kolmas aalto menee jne..

    Esim mielestäni se on todella hölmö linjaus joka nyt on yleisesti valloillaan / käytäntö, eli että kuntoutumis koteja lakkautetaan. En keksi mitään parempaa ratkaisua siihen siis kun on oireiden vaikea vaihe niin mikä olisi parempi apu kun kuntoutumis koti. Ei mielestäni mikään. Ja mielestäni se on kohtuutonta sitä vaatia että silloin pitöisi asua yksin, se ei ole hyvä asua sellaisessa tilassa

    Kuntoutumis koteja, esim ikähaarukka 18-30 niin sen kaltaisia pitäisi olla ainakin 10 enemmän ! Helsingissä (vain yksi tuettu asuminen- tasoinen tällä hetkellä)
    Eli että kynnys olisi paljon matalampi ja sitten kuntoutus olisi tiiviimpää ja tavoitteellisempaa. Niin asumis ajat varmaan lyhenisivät. Tietysti siis mahdollisimman pian ei-tuettuun asumiseen. Mielestäni se on todella virhe kun niitä lakkautetaan ! Siinä pitäisi mielestäni huomioida juuri se että ihmiset/potilaat ovat erilaisia ja eri asiat auttavat. Esim itse niin se hyöty minkä sain kuntoutumis kodista niin samaa hyötyä en olisi saanut edes sillon vaikka avohoito olisi ollut 10 krt vk!

    Mielestäni siis kuntoutumis kotien luonnetta/toiminta malleja olisi pitänyt uudistaa eikä niin että lakkautetaan ! Tuota on vaikea ymmärtää mikä se ajatus on sen takana

    Tuossa siis sanoin esimerkin mitä haluaisin esim asumis asioista sanoa ! (Mutta en alkanut sitä sen pidempää selittää) Ja nythän tavallaan myös sanoin mutta että missä muualla voisi sanoa

    En kuitenkaan alkanut sen pidempää kirjottaa noista nyt tässä

    Paitsi pari asiaa kyllä vielä sanon

    Niin minulle sanotaan usein että pitöisi keskittyä oleellisiin asioihin,

    mutta sitten esim tuo avin määräys siitä että pitäisi olla oma postiluukku ja vessa. Niin mielestäni se ei ole ollenkaan oleellinen (vaikka alku ajatus voi olla ihan hyvä

    Mutta mielestäni omalla postiluukulla ei tee juuri mitään kuntoutuessa. Sehän on paljon mukavampaakin kun joku antaa postin ja jakaa vessan siivous vuoron. No mutta ei, siis oma postiluukku on kyllä oikeasti todella epäoleellinen asia kuntoutumisessa, eikö olisi kannattanut laittaa mieluummin vaikka sellainen määräys esim että tuettua asumista pitää saada jos tarvitsee

    Esim kun on hoitotakuu terveys keskuksissa niin tuossakin voisi olla että esim 7 kk päästä pitäisi päästä tuettuun asumiseen kun nyt siinä kestää usein n 2 vuotta

    Ja sitten täytyy kyllä sanoa että on todella ärsyttävä se jalka vertaus kuva

    Minulle on sanottu se noin 1000 kertaa!! Ja sitten diabetes vertauskuva
    Kun eihän jalka ole ollenkaan sama asia kun pää!! Kun siihen jalan murtumaanhan on aina sama hoito keino/ kaava mutta aivojen ja sydämmen paikkamiseen ei ole!!

    Tai en vaan ymmärrä että miten muka ajatukset/ tunteet voisi paikata,

    tai eihän niitä voi korjata yhtäkkiä

    Niin ei voi kyllä sanoa että jalka olisi sama kun pää !

    Ja sitten nuo sairalaatkin ovat kyllä kuin rikos kuulusteluita!! Kun olisi tehnyt rikoksen ! Esim “miksi tämä sinua auttaisi” “miksi sinä tätä tarvisit “oletko tehnyt sitä ja tätä, no ei ihme että on huono tilanne”

    Ollaanko siinä työhaastattelussa tai rikos kuulustelussa ! Ei mielestäni!!

    Ne käytännöt pitäisi muuttaa

    Mielesräni olisi kyllä todella hauskaa/ mielenkiintoista esim tehdä joku kysely lomake
    En tiennyt että sai olla mukana tekemässä kuntoutumis suunnitelma lomakketta! Muuten olisin kyllä ollut

    Olen muuten huomannut että termejä ei melkeen ikinä kerrota esim kun sanottiin onko reseptiä niin luulin että se tarkoittaa sitä että se lääke pitää valmistaa itse! 😀 eli saa ainekset siihen ja pitää keittää ym

    Niin minulla ei ollut reseptiä sillon!! 😀

    Tuollaisia hauskoja sattumuksia on kyllä sattunut

    Niin nämä on kyllä mielestäni aika mielenkiintoisia asioita
    Siis tähän toipumis orientaatio ym liittyvät

  3. Moi Elina, todella hyvin kirjoitat. Selkeästi kirjoittaminen ja ajatusten ilmaiseminen selkeästi on sellainen taitolaji, että sitä ei kaikilla ole. Ainakin itsellä meinaa välillä niin sanotusti “usko loppua”, kun en vaan saa taipumaan ajatuksiani sellaisiin sanoihin, että ne ymmärrettäisiin, ainakaan aina ja vielä niin kuin olen tarkoittanut.
    On tärkeää, että ihmiset otetaan mukaan päättämään heihin liittyvistä asioista ja osallistumaan toimintaan sillä tavalla kuin he voivat ja pystyvät ja heitä tuetaan siinä. Vastuu on tietenkin aina sillä, joka työstä palkan saa eli ei ole tarkoitus että ihmisillä teetetään asioita tai sellaista työtä, johon he eivät vointinsa tai muiden olosuhteiden vuoksi pysty. Yhdessä tekeminen tuo kuitenkin turvaa ja se tuo useimmille meistä myös hyvää oloa ja sitä kautta parantaa elämänlaatua. Kokemusasiantuntijakoulutuskin on luotu yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa ja heitä on aina kouluttamassa uusia kurssilaisia. Enkä tekisi välttämättä niin suurta eroa ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välillä, sillä ammattilaisellakin voi olla kokemusta masennuksesta tai psyykkisestä sairaudesta ja kokemusasiantuntija voi kouluttautua ammattilaiseksi. Ihmisillä on useita rooleja elämässä, onneksi.
    On olemassa Stadin recovery-verkosto, jossa jaetaan toipumisorientaatioon liittyviä hyviä käytäntöjä. Mukana on eri toimijoita, mm. Niemikotisäätiö.

  4. Kiitos vastauksesta! 😀🥳✌️

    Se on totta että ihmisessä on monta puolta/ “roolia

    Katsoin sellasen kellokoski 101 v tms dokumentin ja siinäkin sillonen sairaanhoitaja sanoi n vuonna 1940 tms että:

    Älkää nähkö vain sitä mikä on potilaassa puuttellista ja sairaalloista. Nähkää se joka on tervettä ihmistä

    Tms

    Siis se joka toi kellokoskelle ns uusia tuulia

    Ja sitten siinä dokumentissa niin myös levottomien osasto ( 8 osasto niin meni ensimmäistä kertaa liikunta leirille eli he olivat olleet pitkään siellä sairaalassa, sitten sinne tuli yksi sairaanhoitaja töihin (muistaakseni jouko niminen tms ja hän päätti että lähdetään lappiin! 😀 Ja sitä ennen se liikunta leiri

    Eli he olivat esim hiihtäneet ja siellä huomasi että potilaat käyttäytyvätkin ihan eri tavalla

    Eli kun kohdeltiin samanlailla/ ei silleen että “sairaita tai aliarvioitu ym tai ajateltu vilpillisiksi tms ja sai tehdä mikä oli mieluista, hiihtää

    Niin siellä huomasi että potilaiden tosiaan käytös oli erilaista ja muistaakseni yksi heistä, vuosia ns lukossa ollut (eli ei siis ollut juurikaan puhunut ym niin alkoi sitten puhumaan ja tulemaan avoimemmaksi ja terveemmäksi

    Ja lisäksi yhdessä toisessa (en muista enää mikä oli niin sanottiin

    N vuodelta 1920 tms mielisairaan eristämis laki

    Niin että:

    Eristämistä olisi vältettävä koska se on omiaan tuomaan esiim sairaan huonoja vaistoja

    Se ei ole mielestäni ihme! On luontevaa että kohdellaan ala arvoisesti / ikään kuin sairasta että ei ymmärtäisi mitään ym niin on luonnollista että sellainen ärsyttää/ tulee huonolle tuulelle

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Vieritä ylös