Toipumisorientaatio-podcastin neljäs osa: Myönteinen minäkuva

Heikki Krook: Toipumisorientaatio-podcast

Podcast-logo, jossa lukee mm. puhutaan mielekkäästä elämästä

Niemikotisäätiön uuden podcastin aloittanut Heikki Krookin kirjoittama ja toteuttama 6-osainen Toipumisorientaatio-sarja on edennyt neljänteen jaksoonsa ja aiheena on myönteinen minäkuva.

Tämä sarja käsittelee toipumisorientaatiota mielenterveyspalvelujen asiakkaan näkökulmasta. Sarja on asiakkaan käsikirjoittama ja perustuu siihen kokemukseen, mikä asiakkaalla on itsellään toipumisorientaation menetelmillä saadusta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Toipumisorientaatio on uusi, erityisesti positiivisen vaikuttamisen keinoihin perustuva toimintamalli, jonka tarkoituksena on lisätä toipumisen kokemuksen mukanaan tuomaa elämän merkityksellisyyttä.

Käsikirjoitus, lukeminen ja leikkaus: Heikki Krook
Musiikki: Envato Elements, Classical Piano By Twisterium

Toipumisorientaatio-sarjan viides osa ilmestyy syyskuussa.

Toipumisorientaatiosarja Osa 4. Myönteinen minäkuva

Tämä sarja käsittelee toipumisorientaatiota mielenterveyspalvelujen asiakkaan näkökulmasta. Sarja on asiakkaan käsikirjoittama ja se perustuu siihen kokemukseen, mikä asiakkaalla itsellään on toipumisorientaation menetelmillä saadusta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Myönteinen minäkuva tarkoittaa yksilön tervettä käsitystä omasta itsestään. Se on mielenterveyden perusta. Siihen sisältyy tietoisuus omasta arvosta ja itsekunnioitus. Kyky luottaa itseensä, pitää itsestään ja arvostaa itseään omista heikkouksista huolimatta ovat myönteisen minäkuvan osa-alueita.

Myönteisen minäkuvan tukeminen on yksi niistä keinoista joille toipumisorientaation nimellä tunnettu toimintamalli rakentuu. Myönteisen minäkuvan vahvistumisella on toipumista edistävä vaikutus. Toipumisen kannalta on merkittävää millaiseksi ihminen itsensä kokee. Henkilökunta ja vertaiset voivat tukea kuntoutujaa löytämään itsestään hyviä ominaisuuksia, joiden olemassaoloa kuntoutuja ei ole aikaisemmin havainnut tai tullut ajatelleeksi. Oleellista on positiivinen palaute, joka saa ihmisen uskomaan siihen, että minussakin on hyviä ominaisuuksia ja kelpaan osaksi yhteiskuntaa. Se on omiaan ruokkimaan myönteistä minäkuvaa. Osallisuus yhteisössä on toivon kokemisen ohella myönteistä minäkuvaa vahvistava tekijä. Kuntouttavan yhteisön tulisi olla turvallinen ja syrjimätön, jotta myönteinen minäkuva saisi vahvistua rauhassa ja toipuminen käynnistyisi ongelmitta.

Kun kuntoutuja selviytyy omien tunteidensa kanssa ja tietää minkälainen kohtelu vahvistaa motivaation pohjana olevia positiivisia tunteita, on toipuminen mahdollista. Onnistuminen luo kiitollisuutta elämää kohtaan ja onnistumisen tunteen vahvistaminen onkin hyvää vertaistukea ja se on myös tärkeää oman minäkuvan normaaliksi kokemiselle. Vuorovaikutus ja vertaistuki kriisien kohtaamisessa onkin pitkälti toivon antamista ja oivallusten herättämistä.

Kun kuntoutuja tiedostaa, miten voisi hyödyntää omaa kokemuspohjaansa oman elämänsä

rakentamiseen terveemmällä tavalla, alkavat traumatkin tuntua siedettävämmiltä. Trauman tai jonkin muun syyn aiheuttaman psykoosin jälkeen voi joutua etsimään uudelleen omaa identiteettiä. Oman identiteetin uudelleenlöytämisen kannalta on tärkeää osata tunnistaa ja nimetä omia tunteita. Tärkeää on myös hyväksyä omat tunteet, koska niillä kaikilla on jokin merkitys. Tunteet ovat kaiken motivaation lähde. Vaikka osa tunnetaidoista rakentuukin itsehillinnän varaan, ei ihmisen tulisi kuitenkaan soimata itseään siitä kuka hän on. Erityisen tärkeää tämä on kriiseistä selviytymisen kannalta, koska oman itsen stigmatisointi usein haittaa toipumista. Omia tunteita ja tekoja pitää kuitenkin osata hallita yhteiskunnan normit täyttäen. Minäkuvalla on merkitystä siinä miten ihminen omaksuu normit ja kohtelee toisia. Myönteinen minäkuva syntyy oman kokemuspohjan jäsentämisestä positiivisten päämäärien toteuttamiseksi elämässä ja siksi on tärkeää omaksua sellainen näkemys, ettei itse koettu vääryys oikeuta toiselle tehtävää vääryyttä.

Myönteisen minäkuvan löytäminen alkaa ihmisarvoisesta kohtelusta. Kun saa luottaa toisiin ihmisiin ja nähdä käytännössä miten asiat alkavat jäsentyä positiivisen kohtelun vaikutuksesta, syntyy positiivista mielialaa ja uskoa siihen että maailmassa on hyviäkin ihmisiä. Lopulta herää tarve olla itsekin yksi niistä hyvistä. Silloin oma kokemuspohja jäsentyy uudelleen ja syntyy pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.

Kaikelle psyykkiseen vaikuttamiseen tähtäävälle toiminnalle pitää olla oikeutus ja oikeutukseen sisältyy aina terveyttä kunnioittava ja terveyttä vaaliva päämäärä. Tämä periaate on tärkeä kaikessa vaikuttamisessa. Etiikan kannalta ajateltuna myönteiseen minäkuvaan kuuluvat kaikki hyveet ja niiden toteuttaminen arjessa. Esimerkiksi vallankäyttö tulisikin nähdä palvelun välineenä, ettei se olisi itsekästä ja tuhoavaa. Yhteiskuntaa kohdellaan kohtelemalla yksilöitä ja jokainen yksilö on tärkeä. Jos ihminen joutuu väärinkäytetyksi, häiriintyy silloin minäkuva ja riski sairastua tai tehdä pahaa itselle ja toisille kasvaa suuremmaksi. Sellaisen elämänasenteen ruokkiminen, jossa oikeudenmukaisuus on päämääränä onkin siksi perusteltua yksilön oman minäkuvan ja myös yhteiskunnan suojaamiseksi.

Vaikka toisaalta on hyvä että elämässä on haasteita, ei ihmiselle ole hyväksi kokea liikaa paineita ja vastoinkäymisiä. Ylisuuri rasitus tai liian pitkän ajanjakson jatkuva voimakas stressi voi aiheuttaa psyykkisiä ongelmia ja siksi on tärkeää saada riittävästi aikaa palautua haastavien tilanteiden jälkeen. Palautuminen on hyväksi myös minäkuvalle ja siksi toipumisorientaatioon kuuluu ihmisarvoa kunnioittava kohtelu, joka vahvistaa palautumista turvalliseen ja rauhalliseen olotilaan.

Myönteisen minäkuvan vahvistamiseksi ja suojaamiseksi on tärkeää osata erottaa positiivinen stigma ja negatiivinen stigma toisistaan. Ihmiselle on hyväksi osata hävetä sitä mikä on väärin. Stigma on kuitenkin haitallista terveydelle silloin kun se saa ihmisen häpeämään sellaisia ominaisuuksia itsessään, joita kenenkään ei tulisi koskaan joutua häpeäämään. Näitä ominaisuuksia ovat oma keho, oma persoonallisuus ja oma seksuaalisuus. Myönteisen minäkuvan vahvistuessa ihminen löytää itsestään voimavaroja toteuttaa omaa persoonallisuuttaan ja seksuaalisuuttaan terveellä tavalla ja hyväksyy itsensä.

Yhteisöllisyys on hyväksi minäkuvalle. Yhteisön kautta voi nähdä itsensä osana yhteiskuntaa ja omaksua yhteiskunnan pelisäännöt. Kuntouttavassa yhteisössä ammattilaisista koostuva henkilökunta tukee yhteisten sääntöjen omaksumista omalla auktoriteetillaan. Kaikissa yhteisöissä on omat norminsa, jotka tulee oppia jotta osaisi toimia yhteisössä. Lisäksi on lakisäätetiset normit, jotka koskevat kaikkia kansalaisia. Lainsäädännöllä on määritelty kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Myönteiseen minäkuvaan kuuluu kyky kunnioittaa yhteisiä pelisääntöjä.

Osallisuus yhteisössä ja toivo luovat pohjaa sellaiselle minäkuvalle, jota jokainen tarvitsee pärjätäkseen yhteiskunnassa. Osallisuus ja toivo ruokkivat sosiaalisia taitoja, vahvistaen sietokykyä ja palautumiskykyä. Silloin voi toipua jopa täysin toimintakykyiseksi, joka onkin se päämäärä mitä palvelemaan toipumisorientaatiomalli on kehitetty. Toipuminen ei tässä yhteydessä tarkoita diagnoosin tai lääkityksen poistamista, vaan se tarkoittaa sosiaalisten taitojen ja minäkuvan kehittymistä sellaiseksi, että kuntoutujasta tulee mahdollisimman toimintakykyinen ja omiin voimavaroihinsa luottava ihminen.

Myönteisen minäkuvan kehittyessä voi löytää omasta itsestä uusia ominaisuuksia. Toipuminen on oman itsen löytämistä uudessa valossa. Silloin kirkastuu uudella tavalla myös oman kokemuspohjan merkitys terveemmän elämän rakennusmateriaalina. Kaikki ne raskaat ja haastavat tilanteet menneisyydessä näyttäytyvät opettavaisina kokemuksina joista voi jälkeenpäin olla jopa kiitollinen, koska ne ovat ymmärryksen pohjana ja niiden kautta tulee se hiljainen tieto mitä tarvitaan empatian kehittymiseen ja toisten kuntoutujien tukemiseen heidän kuntoutumispolullaan.

Myönteisen minäkuvan löytäminen on hyvin pitkälti asioiden uudelleen arviointia ja uudelleen jäsentämistä. Se on prosessi, jonka aikana tutustutaan omaan itseen, korjaten elämän varrella kasaantuneita joskus harhaisiakin näkemyksiä ja vääriä uskomuksia, jotka ovat syntyneet kiusatuksi tulemisen ja syrjinnän aiheuttamasta pelosta, ahdistuksesta sekä oman itsen stigmatisoinnista. Myönteisen minäkuvan löytäminen on pystyvyyden tunnetta, oman itsen vapauttamista huonommuuden kahleista, oman ihmisarvon kokemista, turvassa olemista ja pyrkimystä onnellisuuteen.

Toipumisorientaation kannalta myönteinen minäkuva on perusta toipumiselle. Niemikotisäätiöllä myönteistä minäkuvaa vahvistetaan yhteisöllisyydellä, johon kuuluu syrjimättömyys, virikkeet ja  yhteys henkilökuntaan sekä toisiin kuntoutujiin. Yhteiset säännöt vahvistavat normien omaksumista ja takaavat kaikkien turvallisuden. Henkilökunta huolehtii sääntöjen noudattamisesta auktoriteetillaan ja he antavat tukea myös positiivisen palautteen muodossa. Virikkeet mahdollistavat yhdessä tekemisen ja onnistumisen kokemuksen. Virikkeiden parissa kohdataan toisia kuntoutujia. Silloin syntyy sosiaalisia kontakteja ja ollaan vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Yhteisöön kuuluminen antaa sisältöä elämään ja luo hyvää mielialaa. Niemikotisäätiö on onnistunut rakentamaan kuntouttavan yhteisön joka antaa asiakkailleen hyvää elämänlaatua ja toipumista toiminnallisen kuntoutuksen muodossa.

Kun psyykensairaudesta toipuva kuntoutuja on siinä vaiheessa, että on alkanut ottaa vastuuta omasta elämästä ja omasta kuntoutumisesta, voidaan toipumista siivittää erilaisilla koulutuksilla. Niemikotisäätiö tarjoaa asiakkailleen kokemusasiantuntija- ja vertaisohjaajakoulusta. Koulutusten mukanaan tuomat mahdollisuudet uusiin tehtäviin antavat parempaa elämänlaatua, vahvistaen omanarvontuntoa. Koulutuksen mahdollistamissa tehtävissä onnistuminen vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja vakauttaa tunne-elämää. oman elämänkokemuksen jäsentämisen ja jakamisen ohella opitaan tukemaan toisia kuntoutujia ja silloin myös oma minäkuva kehittyy  myönteisempään suuntaan.

Hyvä itsetunto ja myönteinen minäkuva tukevat toisiaan ja ovat toipumisen avainsanoja. Niiden vahvistaminen onkin toipumisorientaatiota parhaimmillaan. Niemikotisäätiö tarjoaa hyvää itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa vahvistavia palveluja eri toimipaikoissaan. Esimerkiksi Valtti Valmennus tarjoaa työelämän valmiuksia edistävää sosiaalista kuntoutusta, työvalmennusta ja palveluohjausta henkilöille, joilla on mielenterveyteen liittyviä haasteita elämässään. Yksikkö toimii myös kuntouttavaa palvelua etsivän ensimmäisenä tapaamispaikkana.

Valtti Valmennuksen palveluihin kuuluu työelämän ja opiskelun valmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus, tuki  tulevaisuuden suunnitteluun, tilaisuus oman osaamisen ja kykyjen kartoittamiseen,

mahdollisuus kokeilla erilaisia työtehtäviä, valmennus yksilö- ja ryhmämuotoisena sekä yksilöllisten tarpeiden mukaan suunniteltavat palvelut.Valtti Valmennuksen yhtenä päämääränä on kuntouttaa palvelunkäyttäjiä työkykyisiksi, mutta myös auttaa oman kuntoutumispolun suunnittelussa ja omien päämäärien löytämisessä.

Niemikotisäätiö on äskettäin julkaissut Niilon, joka on arjen avuksi kehitetty mobiilisovellus.Niilo on kehitetty yhdessä Niemikotisäätiön kokemusasiantuntijoiden kanssa. Niilon ominaisuuksiin kuuluu mahdollisuus pitää yhteyttä toisiin palvelun käyttäjiin chat kanavien kautta. Niilo auttaa myös arjen hallinnassa ja antaa vinkkejä tulevista tapahtumista. Niilon ideana on vahvistaa yhteisöllisyyttä tarjoamalla kuntoutujille mahdollisuuden verkostoitua toistensa kanssa. Yhteisöllisyydellä on tunnetusti itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa vahvistava vaikutus ja siksi olisi tärkeää, että mahdollisimman moni Niemikotisäätiön palvelunkäyttäjä lataisi Niilon puhelimeensa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.