Toipumisorientaatio-podcastin kolmas osa: Toivo

Heikki Krook: Toipumisorientaatio-podcast

Podcast-logo, jossa lukee mm. puhutaan mielekkäästä elämästä

Niemikotisäätiön uuden podcastin aloittanut Heikki Krookin kirjoittama ja toteuttama 6-osainen Toipumisorientaatio-sarja on edennyt kolmanteen jaksoonsa ja aiheena on toivo.

Tämä sarja käsittelee toipumisorientaatiota mielenterveyspalvelujen asiakkaan näkökulmasta. Sarja on asiakkaan käsikirjoittama ja perustuu siihen kokemukseen, mikä asiakkaalla on itsellään toipumisorientaation menetelmillä saadusta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Toipumisorientaatio on uusi, erityisesti positiivisen vaikuttamisen keinoihin perustuva toimintamalli, jonka tarkoituksena on lisätä toipumisen kokemuksen mukanaan tuomaa elämän merkityksellisyyttä.

Käsikirjoitus, lukeminen ja leikkaus: Heikki Krook
Musiikki: Envato Elements, Classical Piano By Twisterium

Toipumisorientaatio-sarjan neljäs osa ilmestyy elokuussa.

Toipumisorientaatiosarja osa 3. Toivo

Tämä sarja käsittelee toipumisorientaatiota mielenterveyspalvelujen asiakkaan näkökulmasta. Sarja on asiakkaan käsikirjoittama ja se kuvaa sitä kokemusta, mikä asiakkaalla itsellään on toipumisorientaation menetelmillä saadusta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Toivon ylläpitäminen on keskeinen osa toipumisorientaatiomallin mukaisessa hoidossa ja kuntoutuksessa. Vanha sanonta kuuluu: Niin kauan kun on elämää, on toivoa. Psykoosisairautta sairastavalle se ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Synkimpinä hetkinä toivon kokemus voi tuntua mahdottomalta, mutta kun pahimmasta on päästy yli, voivat ne synkätkin hetket näyttäytyä uudessa valossa.

Toivoa herättävää on oman kokemukseni mukaan kuulla toisten kuntoutujien tarinoita omasta kuntoutumisestaan. Se herättää ideoita ja samalla syntyy toivoa. Itse olen kuullut kokemustarinoita eri tilaisuuksissa. Se on saanut minut uskomaan omaan toipumiseeni. Usko toipumiseen on kuntoutumisen perusta. Jokainen pienikin onnistuminen elämässä herättää toivoa ja uskoa toipumiseen.

Hoitohenkilöstön taholta tuleva positiivinen palaute motivoi kuntoutujaa luottamuksen hengessä ja synnyttää toivoa. Toivo ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Kun ihminen luottaa mahdollisuuksiinsa, ympäristöönsä, voimavaroihinsa ja tulevaisuuteensa on toivon kokemus vahva. Voidaan sanoa, että henkilökunnan tehtävänä on tuon luottamuksen vahvistaminen. Minä sanoisin jopa että  tuon luottamuksen vahvistaminen on meidän jokaisen tehtävä. Toivoa vahvistamalla autamme kaikki toisiamme eteenpäin elämässä.

Niemikotisäätiö järjestää kuntoutusta helsinkiläisille psyykkisesti haastavissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Niemikotisäätiön henkilökunta ja asiakkaat muodostavat kuntouttavan yhteisön, jossa on ammattilaisten antaman tuen lisäksi mahdollista saada vertaistukea toisilta kuntoutujilta. Kuntoutujat ohjaavat toisilleen erilaisia ryhmiä ja osallistuvat kokemusasiantuntijan ominaisuudessa Niemikotisäätiön toiminnan kehittämiseen. Mahdollisuus vaikuttaa on Niemikotisäätiön antamassa kuntoutuksessa yksi toivon kokemusta vahvistava ominaisuus. Tärkeimpänä pidän kuitenkin toisilta kuntoutujilta saatavaa vertaistukea ja yhteisöön kuulumisen toivoa vahvistavaa vaikutusta

Vertaistuki Niemikotisäätiön toiminnassa ilmenee erityisesti syrjimättömän asenteen mahdollistaman yhteisöllisyyden kautta. Kaikki pyrkivät kohtelemaan toisiaan saman arvoisina yhteisön jäseninä. Syrjintää ei Niemikotisäätiön toiminnassa tarvitse pelätä. Osallisuus kuntouttavassa yhteisössä vahvistaa toivon kokemusta onnistumisen ja sosiaalisista kontakteista saatavan mielialan paranemisen vaikutuksesta. Kun ihmisellä on virikkeitä joissa onnistua ja ympärillä ihmisiä jotka välittävät, syntyy sen kokemuksen vaikutuksesta niin paljon positiivista mielialaa, että toipuminen ei enää tunnu mahdottomalta.

Toivon kokemisessa on oleellista hyvä elämänlaatu. Silloin kun elämä tuntuu tyydyttävältä, on helpompaa haaveilla tulevaisuudesta ja myös toteuttaa omia toiveita. Toipumisorientaatiossa elämänlaadun parantaminen on yksi keskeinen tavoite, jolla mielenterveyttä pyritään vahvistamaan.

Olen itse kokenut Niemikotisäätiön toiminnassa saaneeni apua erilaisista virikkeistä, joita Niemikotisäätiöllä on runsaasti tarjolla. Ensin olin työkeskus toiminnassa, jossa sain paljon kokemusta eri tehtävistä, kuten pakkaus, siivous, kuljetus ja maalaustyöt. Kuntouduin työkeskus toiminassa niin että päätin kokeilla siipiäni ammattikoulussa ja suoritin sähköalan perustutkinnon. Sen jälkeen oli alkamassa vertaisohjaajakoulutus Niemikotisäätiön kulttuuripaja Elviksessä, johon hain ja minut valittiin koulutukseen. Elviksessä ohjasin ryhmiä ja osallistuin myös itse toisten ohjaamiin ryhmiin ryhmäläisenä. Elviksessä sain kokemusta muun muassa bänditoiminasta ja studiotyöskentelystä. Osallistuminen luovan kirjoittamisen ryhmään käynnisti osaltaan toipumisen ja rohkenin saamani palautteen ansiosta ryhtyä ilmaisemaan itseäni kirjoittajana. Kun löysin itseni kirjoittajana hälveni peruskouluaikoina omaksuttu kirjoittamisen pelko ja se oli vapauttava kokemus.  Niemikotisäätiön Haagan toimintataloon tulin ensin vertaisojaajaksi pitämään yhteislauluryhmää, vaikka vielä silloin olin pääasiassa Kävijänä kulttuuripaja Elviksessä. Nykyisin Haagan toimintatalo on minulle tärkeä elämänsisältöä tarjoava kuntoutuspaikka, jossa olen saanut osallistua moniin eri tehtäviin ja olla vertainen toisten kanssa.

Kokemukseni mukaan Niemikotisäätiö on vahvistanut itseluottamustani ja omanarvontuntoani, kun olen saanut onnistumisen kokemuksia ja minuun on uskottu yhteisön jäsenenä. Toisilta kuntoutujilta saamani kohtelu on vahvistanut luottamustani ihmisiin ja henkilökuntakin on ollut tukena kuntoutumiseni eteenpäin viemisessä antamallaan kohtelulla, opastuksella ja palautteella.

Pahimmillaan synkät kokemukset voivat johtaa syvään vihan ja katkeruuden tilaan. Silloin toivon kokeminen on mahdotonta. Sellaisessa mielentilassa voi ihminen ajautua äärimmäisiin tekoihin, koska elämällä ei ole enää merkitystä. Toipumisorientaatio on toimintamalli, joka tarjoaa elämäniloa toivonsa kadottaneille ihmisille. Kun oppii uudelleen luottamaan ihmisiin voi elämän merkityksellisyys kirkastua uudella tavalla. Keskeistä on toivon kokemuksen vahvistuminen. Se rauhoittaa mieltä ja kantaa eteenpäin.

Synkät menneisyyden hetket herättävät oivalluksia selviytymisestä sitten kun toipuminen on siinä vaiheessa, että niitä alkaa suhteuttaa uudelleen. Vaikeuksien kautta tullut elämänkoulu on parhaimmillaan opiksi. Se ei aina kaada terveyttä, vaikka monelle niin tapahtuu. Jotta niitä vaikeitakin kokemuksia voisi hyödyntää rakentavasti, pitää löytää omasta itsestä päämäärä tehdä jotain hyvää myös toisille. Toivon kokeminen arjessa ja hyvä tahto auttavat kohtelemaan kaikkia oikeudenmukaisesti vaikka itsellä olisi menneisyydessä rankkoja kokemuksia.

Resilienssillä tarkoitetaan psyykkistä sieto- , joustamis- ja palautumiskykyä. Toivon merkitys ihmisten toipumisessa ja resilienssin vahvistumisessa on keskeinen. resilienssi on osaltaan riippuvainen toivon kokemisesta. Silloin kun toivoa on riittävästi on helpompaa luottaa parempaan huomiseen ja myös omaan osaamiseen sosiaalisissa tilanteissa. Sietokyky ja palautumiskyky ovat tärkeitä taitoja myös vuorovaikutuksen kannalta. On helpompaa olla kontaktissa muihin ihmisiin jos resilienssi riittää ottamaan vastaan haastaviakin tilanteita ja pystyy joustamaan sovun rakentamiseksi. Jokaisella on luonnostaan jonkin verran resilienssiä. Resilienssiä voidaan kuitenkin harjoitella ja vahvistaa. Toipumisorientaatio vaikuttaa kokemukseni mukaan niin, että elämänlaadun parantuessa alkaa kestää vastoinkäymisiä yhä paremmin. Kun elämä on merkityksellisempää, voi luottaa tulevaisuuteen ja silloin vahvistuvat myös joustamiskyky, sietokyky ja palautumiskyky.

Toivon kokemus toipumisorientaation näkökulmasta on keskeinen elementti merkityksellisen elämän löytämisessä. Kun saa uskoa omiin mahdollisuuksiin ja vahvistua riittävästi, herättää se sellaisen pyrkimyksen ja tahtotilan toipua, että haasteet ja vastoinkäymiset on helpompi ottaa vastaan ja sietää niitä vaikeitakin hetkiä paremmin.

Toipumisorientaatiossa korostuu positiivisen kohtelun parantava vaikutus. Kun ihmistä hoidetaan ihmisarvoa kunnioittaen, herättää se positiivisia tunteita, joiden varaan voidaan rakentaa hyvää motivaatiota. Motivaatio on kaiken perusta ja motivaation pojana ovat tunteet. Siksi toipumisorientaatiossa keskitytään positiivisen vaikuttamisen keinoihin. Käytännössä pyritään välttämään alistavaa vallankäyttöä ja vahvistetaan uskoa omiin mahdollisuuksiin. Positiivisia tunteita herättävä kohtelu saa ihmisen myös suuntautumaan myönteisesti ja yhteiskunnan normien omaksuminen ja sääntöjen kunnioittaminen mahdollistuu eri tavalla kuin pakkokeinoilla tapahtuu.

Positiivinen kohtelu herättää toivoa ja toivo on perusta turvalliselle suuntautumiselle. Pakkokeinotkaan eivät ole tehokkaita ilman toivoa paremmasta huomisesta. Siksi toipumisorientaatiolla on merkitystä myös pakkokeinojen ohella käytettynä, silloin kun pakkokeinoja ei syystä tai toisesta voida välttää.

Toipumisorientaatiolla on elämänlaadun vahvistajana merkitystä siltä kannalta, että se ehkäisee pakkokeinojen tarvetta. Elämän merkityksellisyyden ja hyvän elämänlaadun vahvistaminen vähentävät oireita, eikä konfliktitilanteitakaan yleensä tule kun kuntoutujat ovat motivoituneita hoitoonsa ja kuntoutukseensa. Ihmisarvoa kunniottava kohtelu on terveyden perusta, koska se herättää positiivista suhtautumista ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa. Kun kuntoutujat saavat toivon vaikutuksesta motivoitua laadukkaaseen ja palkitsevaa elämään, on toipuminenkin todennäköisempää.

Toivon määrä yhteiskunnassamme on verrannollinen hyvinvoinnin määrään. Ihminen jolla on vahva toivon kokemus, ei vastoinkäymisten koittaessa koe sellaista pahaa oloa kuin toivottomassa tilanteessa oleva. Ehkäisevää ruohonjuuritason mielenterveystyötä voisivat tehdä kaikki ihmiset vahvistamalla toistensa toiveikkuutta ihmisarvoisella tuella ja kohtelulla. Silloin toipumisorientaatio olisi osa tapakulttuuriamme ja olisimme kaikki ehkä onnellisempia.

Yksi kommentti

  1. ”Usko toipumiseen on kuntoutumisen perusta.”
    ”Toivoa vahvistamalla autamme kaikki toisiamme eteenpäin elämässä.”
    ”Ihminen, jolla on vahva toivon kokemus, ei vastoinkäymisten koittaessa koe sellaista pahaa oloa kuin toivottomassa tilanteessa oleva.”
    Hyvä Heikki!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *