Hulluus-skrokumentti, osa 16: Vapaa tahto

Vapaus on yksi kauneimmista asioista maailmassa ja ihmisyydessä. Vain vapaana voi olla oma itsensä. Vain vapaana voi toteuttaa hienoja, arvokkaita asioita. Vain yksilöiden ollessa vapaita voidaan odottaa laadukasta ja ihmisarvoista yhteisöelämää. Kannatan tietysti vapaata kasvatusta. Kannatan vapauksien soveltamista kaikessa missä vain voi, ja missä todistettavasti se on vaihtoehto.

Muistan, miten onnellinen olin, kun Nelson Mandela vapautettiin 27 vankilavuoden, ei edes mitenkään siedettävän, jälkeen. Radio Cityssä oli kerran vankifestivaalit. Siellä muunmuassa jututettiin vankeja ja otettiin heiltä musiikkitoiveita. Lopuksi yhdeltä pyydettiin vielä jäähyväissanat lähetyksen loppuessa. Tämä sanoi: “Älkää jääkö kiinni!” Varmaan hän tarkoitti ettei jäätäisi kiinni rikoksista, mutta minussa se kosketti myös sitä osaa joka ei ymmärrä rajoittamista tai vangitsemistakaan.

Mitenkäs sitten eläinten vapaa tahto? Nauran aina aamiaispöydässä, kun on kananmunapäivä. Siis että onneksi “vapaa kana” on vain suhteellinen käsite. Jos kanat ja lehmät olisivat vapaita, kuluttaisimme huomattavasti vähemmän munia ja maitoa. Ja leijonan vangitseminen on parempi vaihtoehto kuin sen kanssa tekemisissä oleminen vaikka eläinparka kärsiikin siitä. Mutta yksi asia täytyy muistaa. Se, että toisin kuin me ihmiset eläin ei kykene pahaan. Niillä ei ole pääsyä etiikkaan tai moraaliin eikä huonoon omaantuntoon. Muutenkin nykytilassa ihmisen pitäisi vaatia itseltään todella hyvää tasoa eläinten kanssa tekemisissä ollessa. Ei niitten kärsimyksiä mikään oikeuta.