Me.niemikoti.fi on viestintäkanava Niemikotisäätiön palvelujen käyttäjille. Me-sivuston toimittajatiimiin kuuluu kokemusasiantuntijoita ja säätiön henkilökuntaa.

Kerromme täällä tapahtumista, uutisista, kursseista ja koulutuksista. Voit myös itse lähettää tiedon tapahtumasta, uutisen tai vaikkapa ajatuksesi, mietelauseen tai runon lukijapalstallemme. Julkaisemme kirjoitukset moderoinnin jälkeen.

Koronasta johtuen Niemikotisäätiön työ- ja toimintayksiköt ovat tällä hetkellä suljettuja. Informoimme täällä ja Niemikotisäätiön sivustolla tilannepäivitykset. Koronarajoitusten aikanakin yksiköissä on saatavissa monipuolisesti tukea sekä puhelimitse että etä- ja lähitapaamisinakin. Ota tarvittaessa yhteyttä omaan ohjaajaasi tai yksikköösi. Palvelut ovat sinua varten myös etänä.

Lunta tulvillaan…

Tämä raikkaan talvisään päivä koitti minulle Haagan Toimintatalolla. Olen aloittanut kokemusasiantuntijan määräaikaiset työt täällä Haagassa, minkä takia olen saanut talolla tämän vuoden alusta heilua, vaikka toimintatalo onkin korona- rajoitusten takia vielä muilta palveluidenkäyttäjiltä suljettu.

Aamulla varasin työmatkaan, kuten eilenkin, tavanomaista enemmän aikaa; nimittäin Etelä- Suomea on eilen riepotellut Toini-talvimyrsky, jonka rippeet vielä tänäänkin tuiskuttivat lunta hurjalla tavalla.

 Moni (etenkin me ”junantuomat”, muualta muuttaneista helsinkiläistyneet) tuntuivat jo haluavan jotain valkeaa valoisaa pääkaupunkiseudulle. Lunta, tummiin talvi- iltoihin.  Että olisi oikean talven tuntu. Että lapset pääsisivät leikkimään lumessa, ja aikuisetkin ainakin hiihtämään. Mutta että NÄIN paljon… 

Lumiaurat tulivat matkalla vähän joka puolelta vastaan. Toimintatalon pihalla oli kummasti kahlattavaa, ja sehän tarkoitti sitä, että pääsi tekemään lumitöitä! -Mutta hei, kyseessähän on kaupungin kiinteistö, eikös ne aura-autoja ajavat jotkut kaupungin huoltojoukot huolehdikaan kaikesta tällaisessa tilanteessa?

He toki tekivät voitavansa. Aika aikaisin aamulla tuli tosiaan kaupungin iso lumiaura ottamaan laajalta alalta lumia syrjemmäksi. Silti, hekään eivät sillä keinoin ihan kaikkeen pystyneet. Oli pienempiä alueita, joita voisi ottaa vain ihan perinteisellä käsipelillä- lumikolalla ja lumilapiolla.

Tässä vaiheessa siis Haagan toimintatalon vastaava ohjaaja Marko otti käyttöön kolan, antoi minulle käsiini lapion ja vajaan tunnin sitten huhkimme lumitöitä, pihaa helpommin kuljettavaksi. En voinut ottaa lapiooni niin nopeasti ja laajalti lunta kuin aura-auto. Se taas ei päässyt niin kapeisiin väleihin lunta putsaamaan, kuin minä. Kukin teki silti osansa. Kuka suuremmassa mittakaavassa, kuka pienemmässä. Ja piha saatiin yhdessä siistittyä. Tässä lumituiskussa, joka sataa kaikkien ylle.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös