Kaikkien aikojen ensimmäinen podcast-jaksomme! Toipumisorientaatio 1. osa, Johdanto

Toipumisorientaatio-sarja Osa 1. Johdanto

Tämä sarja käsittelee toipumisorientaatiota mielenterveyspalvelujen asiakkaan näkökulmasta. Sarja on asiakkaan käsikirjoittama ja se perustuu siihen kokemukseen, mikä asiakkaalla itsellään on toipumisorientaation menetelmillä saadusta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Toipumisorientaatio on uusi erityisesti positiivisen vaikuttamisen keinoihin perustuva toimintamalli, jonka tarkoituksena on lisätä toipumisen kokemuksen mukanaan tuomaa elämän merkityksellisyyttä. Tarkoituksena on vahvistaa mielenterveyspalvelujen asiakkaiden kokemusta mielekkäästä elämänlaadusta. Kun sosiaaliset taidot paranevat ja itseluottamus kohentuu positiivisen kohtelun vaikutuksesta, voi traumojensa vuoksi eristäytyvästä ja syrjäänvetäytyvästä ihmisestä tulla ulospäin suuntautunut elämäniloa huokuva olento.

Toipumisorientaatiossa periaatteena on vahvistaa positiivisen kohtelun avulla sitä, mikä on ehjää ja hyvää. Ei vatvoa kipeitä asioita tai keskittyä oireisiin. Toipumisorientaatio perustuu siihen näkemykseen, että hyvinvointi vähentää oireilua ja kipeitä asioita on helpompi kestää ja käsitellä, kun ei tarvitse pelätä alistavaa vallankäyttöä. Kun henkilökunnan ja asiakkaan suhde perustuu luottamukseen, eikä asiakas ole vain pelkkä hoitotoimenpiteiden kohde, syntyy asiakkaalle vuorovaikutuksen kautta kokemus oman elämän hallinnasta.

Toipumisorientaatiossa keskeisintä on mielestäni ihmisarvoa kunnioittava kohtaaminen, jonka päämääränä on elämän merkityksellisyyden löytäminen, joka johtaa toipumisen kokemukseen. Tässä yhteydessä tarkoitan toipumisella sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistumisen kautta savutettavaa elämänlaadun paranemista. Lääkitys ja kontakti hoitavaan tahoon ovat edelleen hoidon ja kuntoutuksen perustana. Toipumisorientaatiolla ei tarkoiteta diagnooseista tai lääkityksestä luopumista, vaan se se täydentää niitä osana hoitoprosessia ja kuntoutumista. Tarkoitus ei siis ole kumota asiakkaalle tärkeitä hoitomuotoja tai poistaa lääkitystä, vaan herättää myönteistä suhtautumista ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Hoitolinjauksena toipumisorientaatiossa ei haluta lukkiutua diagnooseihin tai kaavamaisiin hoitokäytäntöihin, eikä asetuta asiakkaan yläpuolelle päättämään hänen asioistaan. Sen sijaan tuetaan asiakkaan oman identiteetin vahvistumista, autetaan häntä uskomaan voimavaroihinsa ja löytämään itselleen tärkeitä ja mieluisia elämänsisältöjä ja tavoitteita. On tärkeää, että elämässä on riittävästi virikkeitä. Jokainen tarvitsee jotain, mistä voi saada onnistumisen kokemuksia. Kun elämässä on sisältöä, ei ongelmien murehtimiseen kulu niin paljon aikaa, eivätkä vastoinkäymiset tunnu niin voittamattomilta.

Hoitosuhteessa painottuvat mentorointityyppiset periaatteet. Pelkän oireiden hallinnan sijaan käytetään vaihtelevia ja monipuolisia lähestymistapoja uusien tavoitteiden löytämiseksi. Periaate on “ihmiseltä ihmiselle” ilman että ammattilaisten valtaa korostetaan. Avainsana on luottamus. Sen varaan rakentuu kaikki. Luottamus ei ole psyykkisistä ongelmista kärsivälle itsestään selvä asia. Luottamuksellinen hoitosuhde mahdollistaa asiakkaan sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistumisen. Silloin asiakas on valmis asettamaan itselleen tavoitteita.

Omalla kohdallani yhtenä tavoitteena on ollut uskaltaa tuoda itseäni julki. Minulle ei ole ollut helppoa puhua tunteistani, mutta toipumisorientaatioon perustuvalla hoidolla ja kuntoutuksella on ollut sellainen vaikutus, että olen jo osin voittanut ongelman. Kirjoittaminen on minulle helpoin keino avautua asioista. Aiemmin en kyennyt siihenkään, mutta luovan kirjoittamisen ryhmästä sain apua. Ryhmän jäseniltä saamani palaute vahvisti itsetuntoani ja sai minut uskomaan itseeni kirjoittajana.

Toipumisorientaation yhtenä pyrkimyksenä on lisätä asiakkaan taidollisia ja tiedollisia resursseja niin, että hän voi itse ymmärtää sairauteensa liittyvien hoitomuotojen tärkeyden ja hyödyllisyyden elämän merkityksellisyyden vahvistuessa. Luottamuksen lisääntyessä asiakas osaa myös sitoutua entistä paremmin hoitoonsa. Taidollisilla ja tiedollisilla resursseilla tarkoitan niitä kykyjä ja näkemyksiä joiden varaan rakentuu se miten yhteiskunnassa toimitaan normit täyttäen, toimintakykyisenä ja mahdollisimman hyvin voivana ihmisenä.

Kun esimerkiksi terapia ryhmässä käsitellään toipumisen keinoja, voivat ryhmän jäsenet antaa toisilleen vertaistukea motivaation ja ratkaisumallien löytämiseksi. Henkilökunnan rooli on antaa vastauksia ryhmäläisiä askarruttaviin kysymyksiin, joihin tarvitaan ammattilaisen näkemystä. Ryhmän sisäinen luottamus rakentuu vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutuksen kautta ollaan olemassa osana yhteisöä. Kiitollisuus ja luottamus ovat toipumisessa parempia motivaation lähteitä kuin pelko ja siksi ihmisarvoa kunnioittava kohtaaminen onkin toipumisorientaation perusta.

Asiakkaan näkökulmasta hoitavan kontaktin ohella on tärkeää myös kuntouttava päivätoiminta. Niemikotisäätiö on suurin psyykkisistä ongelmista kärsivien ihmisten kuntoutuspalvelujen järjestäjä Helsingin alueella. Kuntoutusta tarjoavan Niemikotisäätiön hallinto on päättänyt, että toipumisorientaatio otetaan toimintamalliksi sen kuntoutuspalveluiden järjestämisessä. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että asiakkaiden osallisuutta oman kuntoutuksensa suunnitteluun ja toteutukseen aletaan vahvistaa ja lisätä yhä enemmän.

Toipumisorientaation päämääränä on positiivisen vaikuttamisen keinoilla saavutettava elämänlaadun paranemisen kokemus, itsetunnon vahvistuminen, onnistumisen kokemusten kautta saavutettava usko omaan osaamiseen ja ehkä tärkeimpänä turvallinen ja luottamuksellinen suhtautuminen elämää kohtaan, ilman stigman aiheuttamaa häpeää ja pelkoa. Saman kaltaisia päämääriä on ollut havaittavissa Niemikotisäätiön toiminnassa jo aiemmin. Oman kokemukseni mukaan Niemikotisäätiön henkilökunta on jo ottanut toipumisorientaation osaksi toimintaansa.

Toipumisorientaatio ilmenee Niemikotisäätiön toiminnassa eri tavoin. Kohtelu on ihmisarvoa kunnioittavaa ja kuntoutujilla on mahdollisuus kokeilla siipiään monissa erilaisissa tehtävissä. Tehtävien kautta saadut onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa ja kantavat eteenpäin. Toiminta on monipuolista, sisältäen muunmuassa työtoimintaa ja  erilaisia ryhmiä, joita ammattilaiset ja vertaisohjaajiksi koulutetut kuntoutujat ohjaavat toisille kuntoutujille. Asumispalvelut ovat myös osa Niemikotisäätiön toimintaa. Päämääränä on tarjota vuokra-asunto jokaiselle sellaista tarvitsevalle kuntoutujalle. Toipumisorientaatioon kuuluu myös ajatus itsenäisyydestä ja oman arjen hallinnasta. Näihin päämääriin pääsemiseksi Niemikotisäätiö antaa asiakkailleen tukea.

Niemikotisäätiö on kouluttanut asiakkaistaan kokemusasiantuntijoita osallistumaan toimintansa kehittämiseen. Ensimmäiset Niemikotisäätiön koulutetut kokemusasiantuntijat valmistuivat vuonna 2016. Kokemusasiantuntijat osallistuvat Niemikotisäätiön palvelujen suunnitteluun ammattilaisten kanssa ja ohjaavat erilaisia ryhmiä. Kuntoutujien osallistuminen palvelujen suunnitteluun on osa toipumisorientaatio ajattelua. Tarkoituksena on, että palvelut paranevat kun palvelunkäyttäjät osallistuvat niiden suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä ammattilaisten kanssa.

Toipumisorientaatio on ajattelun ja toiminnan viitekehys, joka rakentuu viidelle osa-alueelle. Toipumisorientaatiossa painottuvat osallisuus, toivo, merkityksellisyys, myönteinen minäkuva ja vahvistuminen. Ne ovat toisiinsa nivoutuvia ja toisiaan tukevia asioita. Nämä viisi osa-aluetta yhdessä ovat kulmakiviä, joiden varaan on tarkoitus rakentaa merkityksellistä ja ihmisarvoista elämää. Toipumisorientaatiota sovelletaan Suomen lisäksi myös monissa muissa maissa ja se on tulevaisuuden trendi mielenterveyspalvelujen järjestämisessä.

Olet nyt kuunnellut johdannon, joka on toipumisorientaatiosarjan ensimmäinen osa. Jos tahdot kuulla lisää siitä, mitä toipumisorientaatio voi tarjota ja miten sitä asiakkaan näkökulmasta sovelletaan mielenterveyspalvelujen asiakkaiden hoidossa ja kuntoutuksessa, voit kuunnella myös muut viisi osaa, jotka ilmestyvät lähitulevaisuudessa. Niiden nimet ovat osallisuus, toivo, merkityksellisyys, myönteinen minäkuva  ja vahvistuminen.