Toipumisorientaatio-podcastin kuudes osa: Merkityksellinen elämä

Toipumisorientaatiosarja osa 6. Merkityksellinen elämä

Toipumisorientaatio sarja osa 6. Merkityksellinen elämä

Tämä sarja käsittelee toipumisorientaatiota mielenterveyspalvelujen asiakkaan näkökulmasta. Sarja on asiakkaan käsikirjoittama ja se kuvaa sitä kokemusta, mikä asiakkaalla itsellään on toipumisorientaation menetelmillä saadusta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Toipumisorientaation näkökulmasta merkityksellinen elämä tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että elämässä on asioita, jotka tuottavat iloa ja tyydytystä. Elämä tutuu merkitykselliseltä kun saa sosiaalista kontaktia muihin ihmisiin ja arjessa on mielenkiintoisia virikkeitä. Psyykkinen kuntoutus, silloin kun se perustuu toipumisorientaatioon, sisältää osallistamisen ja pyrkii ylläpitämään toivon kokemusta. Osallistaminen kuntouttavana toimenpiteenä tarkoittaa ryhmäyttämisestä alkavaa polkua, jonka varrella tullaan osaksi yhteisöä ja tehdään asioita yhdessä.

Yhteisöön kuuluminen ja onnistumisen kokemukset yhteisissä virikkeissä vahvistavat kokemusta hyvästä elämänlaadusta. Toiveikkuus lisääntyy kun saa positiivista palautetta ja löytää itsestään uusia kykyjä ja valmiuksia. Sosiaalisten taitojen, kädentaitojen tai vaikka musiikin harrastamisesta kumpuava tyydytys luo hyvää mielialaa, vahvistaen myönteistä kuvaa omasta itsestä. Itsearvostuksen lisääntyessä yhteys muihin ihmisiin alkaa tuntua luontevammalta, kun itsetunnon vahvistumisesta johtuva luottamus omiin kykyihin ja taitoihin lisääntyy. Ystävien ja muiden iloa antavien ihmissuhteiden löytäminen osaltaan tukee toipumista.

Toipuminen on prosessi, joka parhaimmillaan jatkuu  läpi elämän ilman vakavampia kriisejä tai romahduksia. Kuntoutuja, jonka toipuminen on hyvässä vaiheessa, kykenee ottamaan vastaan myös haastavia tilanteita romahtamatta, koska toipuminen vahvistaa resilienssiksi nimitettävää sieto- joustamis- ja palautumiskykyä.

Toipumisorientaation resilienssiä vahvistava ominaisuus perustuu osallisuuden, toivon, myönteisen minäkuvan ja vahvistumisen käsitteiden omaksumisen tekemään vaikutukseen. Näiden käsitteiden ymmärtäminen ja pyrkimys toipua, antaa välineitä oman mielen hallintaan. Kun elämässä on sisältöä, joka siivittää pyrkimystä toipua, vahvistuu myös kyky hallita omaa mieltä rakentavassa hengessä. Hallinnan tunteen löytäminen lisää kykyä kohdata haastavia tilanteita menemättä ylikierroksille.

Myös sairaalan psykiatrisella osastolla tehtävä rajoittaminen vahvistaa osaltaan oman mielen hallintaa ja on todettava, että vaikka myönteistä minäkuvaa vahvistaa osaltaan myös ne sairaalassa omaksuttavat normien mukaiset rajat, se ei mielestäni ole tehokasta ilman toipumisorientaatiota. Rajojen ohella tarvitaan aina turvaa, jotta kehitys sujuisi positiiviseen suuntaan. Toipumisorientaatiomalli onkin suunniteltu erityisesti antamaan toivoa ja turvallisuuden tunnetta myönteisen minäkuvan vahvistamiseksi.

Osallisuus vahvistaa ja ylläpitää merkityksellistä elämää yhteisöllisyyden vaikutuksesta. Yhteisöön kuuluminen on tärkeä osa toipumisessa, koska ihminen on sosiaalinen olento ja tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä. Sosiaalisten kontaktien vaikutuksesta syntyy onnellisuutta ja elämä alkaa tuntua oikealta. Osallisuuden vaikutuksesta kuntoutuja voi löytää vaikka uuden ideologian tai aikaisemmin omaksuttu elämänkatsomus saattaa tarkentua, koska yhteisöön kuulumisella on merkitystä myös henkilökohtaisten arvojen ja asenteiden kehittymisessä. Syrjimätön yhteisö ruokkii syrjimätöntä ideologiaa.

Toivon kokemus merkityksellisen elämän löytämisessä on oleellinen siksi, että toiveikkuus lisää pyrkimystä toteuttaa omia unelmia. Niin kauan kun on unelmia, on myös pyrkimystä mennä eteen päin elämässä. Toiveikas ihminen asettaa itselleen päämääriä ja nauttii elämästä. Toivo on myös sellainen asia, joka kantaa ihmistä vaikeiden aikojen yli murtumatta.

Myönteinen minäkuva on perusta, jolle merkityksellinen elämä rakentuu. Itsearvostus ja itsetunto voivat positiivisella tavalla ruokkia käsitystä omasta itsestä. Silloin on helpompaa asettaa itselle rakentavampia päämääriä. Toipumisen myötä päämäärät alkavat toteutua ja toiveikkuus paremmasta elämänlaadusta lisääntyy. Silloin voi tietoisesti pyrkiä kohti merkityksellisempää elämää.

Vahvistuminen ja oman mielen hallinta antavat keinoja vaikuttaa sisään ja ulospäin. Vuorovaikutustaitoihin kun kuuluu vaikuttamisen lisäksi myös vaikutusten vastaanottaminen.  vuorovaikutuksessa kuuntelu on tärkeä taito ja vaikutusten vastaanottaminen, aivan kuten vaikuttaminenkin, tulisi tehdä terveyttä vaalien. Oleellista vuorovaikutuksessa on asenne. Jos asennoituu huomioimaan itsensä lisäksi myös muut ihmiset, kasvaa palvelemaan yhteistä asiaa.

Erilaisuuden hyväksyminen on kykyä ja tahtoa kohdella hyväksyvällä asenteella silloinkin, kun toisella on erilainen identiteetti tai vakaumus kuin itsellä.

Informaatio on oleellinen vaikuttamisen väline. Kaikki aistien kautta tuleva informaatio tekee vaikutuksen ihmismielessä, koska mieli käsittelee kaikki vastaanottamansa signaalit.  Rakentava vaikuttaminen on pyrkimystä käyttää informaatiota kunnioittaen toisten oikeuksia ja tunteita, vaikutusten vastuullinen vastaanottaminen taas pyrkimystä tehdä terveempiä ja rakentavampia valintoja vuorovaikutustilanteessa. Vaikutusten vastaanottamisen taito korostuu haastavissa ja loukkaavissa tilanteissa. Silloin tarvitaan hyvää resilienssiä. Kyky kommunikoida on elämän merkityksellisyyttä tukeva asia. Harjoittelemalla informaation käyttöä kehittyy vaikuttajana. Vastuunotto kehittää asennetta ja vaikuttaa myönteisesti minäkuvaan.

Osallisuus, toivo, myönteinen minäkuva ja vahvistuminen ovat merkityksellisen elämän rakennusmateriaalia. Näille osa-alueille rakentuu toipumisorientaatioksi nimitetty toimintamalli, jonka päämääränä ei ole diagnoosien tai lääkityksen poistaminen, vaan toipumisen kautta

saavutettava kokemus mielekkäästä ja merkityksellisestä elämästä.

Niemikotisäätiö on auttanut minua toipumaan ja löytämään merkitystä elämääni. Yhteisöllisyys toteutuu Niemikotisäätiöllä hyvin ja syrjimättömästi. Olen saanut kuntoutusta Niemikotisäätiön eri yksiköissä, työkeskus ja ryhmätoiminnoissa sekä asumispalveluissa. Elämäni merkityksellisyyttä on lisännyt erityisesti yhteys toisiin kuntoutujiin ja tehtäväni Niemikotisäätiöllä. Henkilökunnan antamalla palautteella ja opastuksellakin on ollut merkitystä. Niemikotisäätiö on kouluttanut minusta vertaisohjaajan ja kokemusasiantuntijan. Koulutukset ovat lisänneet toimintakykyäni ja sosiaalisia valmiuksiani.

Päätän tämän podcastsarjan kiitoksen sanoihin. Eritysesti tahdon kiittää Mauno Vihermaata saamastani kuntoutuksesta Pasilan työkeskuksessa, joka valmisti minua opiskelemaan sähköalan perustutkinnon ja Markus Raiviota Sotkanpesän kuntoutuskodissa saamastani musiikkiterapiasta, joka herätti arvostuksen itseäni kohtaan. Lisäksi kiitän Minna Tikka-Lapveteläistä ja Teppo Tolvasta sekä kokemusasiantuntija Päivi Savolaista hyvistä kokemuksista ja yhteisestä ajastamme  Niemikotisäätiön kokemusasiantuntjoiden koulutustiimissä. Tahdon kittää myös Kulttuuripaja Elviksen ja Haagan Toimintatalon henkilökuntaa ja toisia kuntoitujia ryhmätoiminnassa saamastani rakentavasta palautteesta, joka on saanut minut uskomaan omiin kykyihini sekä asumispalveluyksikköä ajastani Sotkanpesän kuntoutuskodissa ja itsenäisessä asumisessa, unohtamatta Niemikotisäätiön hallinnon panosta kuntouttavan toiminnan resurssien mahdollistamisessa. Kuntoutumispolkuni Niemikotisäätiöllä on auttanut minua löytämään itseni monella eri tavalla. Minulla on ollut etuoikeus kuntoutua Niemikotisäätiön palvelunkäyttäjänä.