Kirjoituskilpailun satoa
Nämä kirjoitukset ovat Niemikotisäätiön “Turvallisuus”-aiheisen kirjoituskilpailun 2022 satoa.
Nimimerkki Kuutare:
Nimetön
elämä on vaaka:
vasemmassa kädessäni rajat,
oikeassa vapaus
Tuomaristolta:
Lyhyt ja ytimekäs oivallus! Sitä tasapainoilua elämä on!
Nimimerkki Maahi:
Minä olen puu
Vakaus tulee maadoittumisesta.
Tuuli kiertää kehon
juuret pitävät paikoillaan.
Puu joustaa tuulessa.
Linnut ovat tuuli.
Läsnäoloa on itsen hiljainen keskus.
Ajatukset ovat lintuja.
Niitä ei tarvitse laittaa häkkiin,
siellä ne räpistelevät.
Puiden oksilla ne tyyntyvät.
Puu juurruttaa linnun,
jotta se voi tuulla.
Lintu on vapaa,
koska sen sisällä
on puun ydin.
Vakaus tulee maadoittumisesta.
Joka päivä hengitän puuna
ja linnut
ovat hiljaa oksilla.
Tuomaristolta:
Runo joka kertoo yhteydestä luonnon ja ihmisen välillä ja myös ajatuksen vapaudesta. Sen lukemisesta tuli hyvä mieli.
Nimimerkki Meri:
TYTTÖ KESYTTÄÄ LEHMÄN
faktaa vai fiktiota?
Olipa kerran pieni tyttö, jonka äiti osti pienen tilan taloineen Tarnalan Lähteenmäeltä. Eräänä päivänä tuo pieni tyttö lähti tutkimusretkelle tilan ympärillä olevaan metsään. Siellä hän lauleskeli itsekseen ja ihmetteli metsän kesäistä kauneutta.
Sitten paikalle saapui tummahiuksinen poika. Siinä he juttelivat kesäisellä metsätiellä ihmetellen ja syöden lillukan marjoja.
Sitten alkoi kuulua töminää ja ammumista. Poika selitti, että toisen naapurin lehmät olivat tulossa juomapaikalta takaisin kotinsa läheisyydessä olevaan lehmihakaan, missä ne viettivät koko kesän ulkosalla syöden ympäristön puhtaaksi ja siistiksi.
Molemmat, tyttö sekä poika, säikähtivät ja poika lähti kiireesti kotipolulleen, tyttö samoin omaan kotiinsa, Lähteenmäen suuntaan, juosten hengästyneenä kuin henkensä edestä. Töminä ja mylvintä läheni ja kun tyttö katsahti taakseen, hän näki johtavan lehmän lähestyvän ammuen ja uhkaavan näköisesti. Huomatessaan pakonsa turhuuden tyttö tekikin täyskäännöksen, nosti vasemman kätensä seis-merkiksi ja jäi katsomaan lähestyvää lehmää käskevästi ja samalla omaten rakastavan, viattoman puhtaan katseen.
Oliko tuo suuri eläin vihainen, en tiedä, mutta yht´äkkiä tapahtui jotain odottamatonta: Lehmälauman johtajalehmä pysähtyi juuri viime hetkellä, aivan tytön eteen ja kun lauman mukana tullut Aaro-poika tuli paikalle, hän näki hämmästyksekseen tytön silittävän rauhallisesti ja hymyillen heidän lehmäänsä.
Alkoi jo olla ilta ja tytön oli aika mennä kotiin, joten tämä tapaaminen jäi lyhyeksi ja tyttö hyppeli iloisesti laulellen uuteen kotiinsa.
Mutta arvata saattaa, että seuraavina päivinä koko seutu sai kuulla, kuinka pieni tuntematon tyttö oli kesyttänyt pienellä käden liikkeellä Huittisten johtajalehmän.
Tuomaristolta:
Hieno tarina, kuvaavaa ja mukavasti eteenpäin soljuvaa kerrontaa. Kaunista suomen kieltä.
Nimimerkki Päivi:
”Kissakävelyllä” Korkeasaaressa
Olen ystäväni Ailan kanssa kissakävelyllä Korkeasaaressa. Matkan loppuvaiheilla kallioisella kohdalla kuulemme yhtäkkiä ilmoituksen: ”Tiikeri on vapaana.”
Kun katson ympärilleni, ystäväni on tipotiessään. Ja kun käännyn ympäri, huomaan olevani silmätysten tiikerin kanssa, joka löntystelee hitaasti kohti minua.
Kiitän Jumalaani tästä elämänpäivästä, jonka olen saanut elää ja katson tiikeriä silmiin. Yhtäkkiä minut valtaa syvä rakkaus ja rauha. Tiikeri murahtaa, mutta katson sitä edelleen rakastavasti silmiin.
Sitten, kuin tuntien tilanteen olevan ihmeen avulla hallinnassani, osoitan käskevästi kädelläni häkin suuntaan ja komennan sitä menemään takaisin häkkiin. Kuin huumattuna, tai ihmeen kaupalla se tottelee antamaani käskyä ja löntystää tottelevaisesti tuttuun vanhaan häkkiinsä.
Jään odottamaan, että näen tiikerin olevan taas turvallisesti häkissään. Tunnen surua ja ikävää sitä kohtaan, mutta en kuitenkaan voi jäädä sen hoitajaksi. Palaan kotiin jännittävältä ”kissakävelyltä”. Kotiin palattuani kiitän Jumalaani siitä, että olen sittenkin vielä elossa ja toivon, että tulevassa paratiisissa saan silittää oikeaa tiikeriä ilman pelkoa siitä, että se tekisi kenellekään mitään pahaa.
Tuomaristolta:
Ihana, unenomainen kertomus, vähän jännä mutta ei silti painajaismainen. Korkeasaaressa vietettävä ”kissojen yö” saa aivan uuden merkityksen.
Elina Salo:
Villasukka
Turvallista matkaa aalloilla elämän, kanssa hyvän ystävän.. *
Näin lauloimme kuudes luokkalaisille.. he olivat lähdössä ylä asteelle.. mitä lie.. Me olimme vaan harvahampaisia ykkös luokkalaisia.. ja minulla ei ollut edes nekään niin lähtenyt, siinäkin olin jäljessä. Sitä paitsi Iinalla oli paljon kivempi mekko
Ajattelin sillon että aijaa. ai onko elämässä sitten jotain pelkäämistä? Vai miksi siinä sanotaan että turvallista matkaa..
Ajattelin myös että miten sitten joskus aikuisena osaisin tehdä kaikki asiat niinkun ne pitää (?) Eli mistä esim tiedän jos minun pitää palauttaa joku lappu jonnekkin! Muistan olleeni todella hämmentynyt tuosta
Onko sitten joku numero jonne voi soittaa että kaikki on ok? Myös se pitäisi muistaa että huumeisiin en koske. Enkä tupakkaan. Eikä saa tulla niitä maksuhäiriö merkintöjä..
Olen onnistunut kun onnistunutkin noissa! Huumeita en ole käyttänyt ja maksuhäiriö merkintäkin vain liippasi läheltä! Kaikki on siis hyvin
Kaikki on mielestäni ihan ok
Nämä kutos luokkalaiset joille lauloimme olivat ns kummeja! Mielestäni hyvä idea että ylempi luokkalaiset ikään kuin opastaa uudet tulokkaat sisälle kouluun!
Mielestäni elämässä ei muutenkaan tarvitse olla kun ehkä yksi ihminen johon luottaa, sitten kaikki on ihan ok. Jos ei kuitenkaan ole, ei välttämättä..
Oli ympäristö mikä tahansa.. vaikka vähän rajukin niin jos on perus luotto elämään niin pärjää. Jos taas ei ole minkään laista luottoa itseensä ja elämään, tulee ongelmia vaikka ympäristö olisi kuinka helppo..
Sillon ala-asteella tiesin.. että haluan olla AINA parhaan kaverini kanssa. Olimme 24/7, kun kaksosia.. Mikään vastoinkäyminen ei ikinä kaatanut, sen pystyi kertomaan.. puhuttavaa riitti aina yökyläilyn jälkeenkin vielä 247 tunniksi..
Juuri kun oli päässyt kotiin ja oltu koko päivä yhdessä, niin teki mieli soittaa että arvaa mitä, söin äsken jogurtin
Se olisi ollut oikea UNELMA jos olisi saanut olla arkena yötä. Mutta ei saanut
Aamulla kun Saara tuli hakemaan minua kouluun, huomasin että meillä ei ollutkaan samanlaiset vaatteet, ja menin kaivamaan likaisen paidan pyykki korista
Reput painoivat sata kiloa, kun oli luistimetkin. Kävelimme kouluun vauhdilla 2 m/ tunnissa. Ja jäimme leikkimään tien varteen
Oho, taas myöhästyttiin.. mutta ei me muistettu että pitää kattoo kelloo..
Kerran ryömimme luokkaan, huomaamattomasti. Ostimme kissan lelu onget ja ongimme itiksen portailla. Ostettiin suunnilleen kymmenen kiloa karkkia ja naurettiin kippurassa..
Ainut ongelma oli se että mitä teen kun hän on POIS koulusta. Sillon kerran vuodessa, kaksi päivää mitä minä teen :O :O
Olin täysin hukassa.. hän oli kun toinen puoleni.. edes aivot ei toimineet kunnolla!!
En kuitenkaan viitsinyt näytellä sairasta.. paitsi ehkä pari kertaa
Minun kävi todella sääliksi joitain oppilaita joilla ei ollut kavereita.. Silti ei tullut edes mieleen vaikka tervehtiä, saati kysyä mukaan..
Ei olisi tullut kuuloonkaan että joku olisi tullut mukaan. Me olimme vaan me, ei kaivattu muuta..
“Vuodet vähenee, ne ilmaan ohenee kuin savu taivaaseen. Sun jälkeesi ei jää kai mitään kestävää, pois kaikki häviää..
ja yhdessä: “entä jos eläämän ikuinen virta katkeaa kuin lahonnut silta entä jos eksyn matkalla laivaan voinko mä rakentaa tuhkasta taivaan
Ainoa varma on vain tämä hetki, heikoilla jäillä käy sieluni retki anteeksi luojani vaivaan *
Lauloimme jo varmaan kymmenettä sadannetta tuhatta kertaa putkeen.. Halusimme saada ennätyksen! Viimeisin oli 920 pistettä. Olin juuri saanut singstarin puoli vuotta sitten ja laulaa lorottelimme niin että kaikui
Aloimme sitä paitsi olemaan jo aika hakoja!
Se oli pop hits.. seuraava peli jonka sain n vuoden päästä oli amerikkalaisia
Rakastin hannah montanaa. Kaverini olisi taas halunnut laulaa rasmusta. Minua kiinnosti meikkaaminen, ja halusin laittaa vyön lanteille. Kaverini tykkäsi hevosista
Niin siinä, vaan tiet alkoivat erkanemaan vähitellen..
No mutta hmm.. välillä sitä pitää yrittää pärjätä.. ja se laskukin maksaa. Olen kyllä edelleen hämilläni paperi asioista.. miten niitä voi olla niin paljon
En minä tajua! En jaksa! Ei jaksa maksaa laskuja! On paljon kivempaa olla ulkona
Mutta pakko se on.. ja sääntöhän on että laskuja ei missään nimessä kannata laittaa yhteen paikkaan, eikä varsinkaan muistutuksia kalenteriin. Kalenterihan on sitä varten että se vaan lojuu pöydällä. Aika ajoin voi todeta kuinka ei ole taaskaan muistanut käyttää sitä. Ja miten muka jonkun laskun voisi muistaa (?) En minä ainakaan muista. Jos laittaa muistilapun, en muista katsoa sitä. Tai sitten katson, mutten ajattele. Tai ajattelen mutten tee asialle mitään
Joskus on kuitenkin vaan pakko! Tehdä jotain. Ja kai se ihan hyvä niin on. Olen huomannut että se tuo tietynlaista selkeyttä ja raamit.
Minun on pakko olla koulussa 5 t, mutta sen jälkeen saakin olla vapaalla 10 t
Minun pitää viedä huomenna roskat, voi ei, vaikka loppu päivä onkin vapaata
Pakko ei ole huono motivaattori sanon minä
Pakko pullaa vaan 😬😬 no mutta, eihän siitä mitään tulisi jos kukin ilmottaisi eri pullan minkä haluaa syödä! Ja joku haluaisi kaksi. Siinähän sitten emännän pitäisi leipoa 10 eri! Sorttia
Ei siitä mitään tulisi. Kutsutkin varmaan peruttaisiin. Kyllä nyt joku kuri ja järjestys pitää olla, piru vie..
Lankaa.. Suunnittelimme laittavamme lankaa talojen väliin, ja siten olisi voinut välittää viestejä (katso havainne kuva italia pyykkinaru)
Ei meinaan ollut puhelimia. Tai oli lanka puhelin, mutta siihen saatiin kielto ettei saa soittaa
Piru vie! Ei lanka puhelin, eikä lankakaan. Joku siihen tuli ettei onnistunut.. joku jarrutti.. minä olisin sen halunnut tehdä.. minun mielestäni se oli MAHTAVA idea 😀😀✌️ voisin vieläkin
Taisi se olla ehkä kaveri joka jarrutti..
En tiedä ovatko ideani loppujen lopuksi hirveän paljon järkevämpiäkään kun sillon..
Noh.. no, tähän en kyllä keksi mitään lohduttavaa lausetta
No, ainakaan ideat ei lopu kesken, ehh (?)
Mutta..
“hyvä ystäväni on kuin villasukka joka talvella lämmittää ja hyvä ystäväni on kuin niityn kukka joka saa minut hymyilemään. Ota kädestä kiinni tule kanssani rantaan vien sinut katsomaan miten aurinko laskee puiden taakse ja saa taivaan punertamaan *
Ystävä on turva
Sitä arvostakaamme
Hymyile, olet Turvassa 🙂
Tai vaikka et silti saa hymyillä!!
Ps laulut joita olen siteerannut ja on * merkki lopussa ovat Turvallista matkaa, indica – ikuinen virta ja Minun ystäväni on kuin villasukka
